Kulutusluotto tai sosiaalinen laina
Sosiaalinen laina eli sosiaalinen luotto on monien kuntien asukkailleen tarjoama lainamuoto, joka on edullisempi kuin vapailla markkinoilla tarjottavat lainat. Toisaalta sen saaminen on vaikeampaa. Kaikki kunnat eivät sitä paitsi tarjoa sitä lainkaan.
Mikä on sosiaalinen laina?
Sosiaalista lainaa ei saa kuka tahansa. Ensinnäkin sen kunnan, jossa hakija asuu, tulee tarjota sosiaalista lainaa. Vaihtoehto on yhä yleisempi, mutta silti monissa etenkin köyhemmissä kunnissa lainaa ei vielä saa. Monissa kunnissa, joissa sosiaalinen luototus on paperilla otettu käyttöön, ei myöskään ole myönnetty yhtään lainaa. Se kun on aina subjektiivinen valinta, onko joku oikeutettu sosiaaliseen luottoon ja kunnan varainhoitaja saattaa istua mustasukkaisena kirstun päällä. Monet sosiaalista lainaa kaipaavat eivät ole joka suhteessa mallikansalaisia, joten jos kelvollisuutta sosiaaliseen luototukseen käydään arvioimaan perinteisen pankkilainan kriteerein, kuten monissa kunnissa näyttää asia toimivan, jäävät vähävaraiset ja elämänsä ojaan ajaneet kuntalaiset nuolemaan näppejään. Liian hyvin toimeentuleville lainaa ei myöskään myönnetä, sillä se on tarkoitettu eräänlaiseksi sosiaalituen jatkeeksi.
Oulussa sosiaalinen laina toimii
Oulussa, jossa järjestelmä on toiminut ilmeisen hyvin, sosiaalinen laina voidaan myöntää tarkoitukseen, jonka osoitetaan tukevan asukkaan tai hänen perheensä pitkän tähtäimen selviytymistä. Esimerkiksi pesukoneen korjaaminen, vuokrarästien maksaminen, elintarvikkeiden hankkiminen tai työvälineiden, kuten auton, ostaminen, luetaan tällaisiksi. Lainaa on usein myös käytetty velkakierteen katkaisemiseen – tarve, joka yhä useammalla suomalaisella on jossain vaiheessa elämäänsä.
Edellytyksenä on kuitenkin, että asiakas käy läpi raskaan hakuprosessin mukinoitta. Prosessin aikana hänen taloudellista historiaansa ja nykytilannetaan syynätään joka suunnasta. Koko hakuhärdellin läpikäyvä palkitaan markkinoiden edullisimmalla lainalla. Maksuaikaa on runsaasti ja korko on sidottu Suomen Pankin viitekorkoon. Kunta ei peri sosiaalisesta lainasta mitään lainanhoitokuluja eikä marginaalia. Kyseessä ei ole voittoa tavoitteleva toiminta, vaan eräänlainen hajonnutta hyvinvointivaltiota korvaava tukimuoto, jossa kunta voi hyvällä omallatunnolla periä myöhemmin tukirahat vähävaraiselta takaisin. Jos sosiaalinen laina jää kevyistä maksuehdoista huolimatta maksamatta, seuraukset ovat yhtä vakavat kuin muidenkin velkojen tapauksessa.
Lähteet: http://yksisarvisenlainapalvelu.com/kayttoluotto/ ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulutusluotto
Mikä on sosiaalinen laina?
Sosiaalista lainaa ei saa kuka tahansa. Ensinnäkin sen kunnan, jossa hakija asuu, tulee tarjota sosiaalista lainaa. Vaihtoehto on yhä yleisempi, mutta silti monissa etenkin köyhemmissä kunnissa lainaa ei vielä saa. Monissa kunnissa, joissa sosiaalinen luototus on paperilla otettu käyttöön, ei myöskään ole myönnetty yhtään lainaa. Se kun on aina subjektiivinen valinta, onko joku oikeutettu sosiaaliseen luottoon ja kunnan varainhoitaja saattaa istua mustasukkaisena kirstun päällä. Monet sosiaalista lainaa kaipaavat eivät ole joka suhteessa mallikansalaisia, joten jos kelvollisuutta sosiaaliseen luototukseen käydään arvioimaan perinteisen pankkilainan kriteerein, kuten monissa kunnissa näyttää asia toimivan, jäävät vähävaraiset ja elämänsä ojaan ajaneet kuntalaiset nuolemaan näppejään. Liian hyvin toimeentuleville lainaa ei myöskään myönnetä, sillä se on tarkoitettu eräänlaiseksi sosiaalituen jatkeeksi.
Oulussa sosiaalinen laina toimii
Oulussa, jossa järjestelmä on toiminut ilmeisen hyvin, sosiaalinen laina voidaan myöntää tarkoitukseen, jonka osoitetaan tukevan asukkaan tai hänen perheensä pitkän tähtäimen selviytymistä. Esimerkiksi pesukoneen korjaaminen, vuokrarästien maksaminen, elintarvikkeiden hankkiminen tai työvälineiden, kuten auton, ostaminen, luetaan tällaisiksi. Lainaa on usein myös käytetty velkakierteen katkaisemiseen – tarve, joka yhä useammalla suomalaisella on jossain vaiheessa elämäänsä.
Edellytyksenä on kuitenkin, että asiakas käy läpi raskaan hakuprosessin mukinoitta. Prosessin aikana hänen taloudellista historiaansa ja nykytilannetaan syynätään joka suunnasta. Koko hakuhärdellin läpikäyvä palkitaan markkinoiden edullisimmalla lainalla. Maksuaikaa on runsaasti ja korko on sidottu Suomen Pankin viitekorkoon. Kunta ei peri sosiaalisesta lainasta mitään lainanhoitokuluja eikä marginaalia. Kyseessä ei ole voittoa tavoitteleva toiminta, vaan eräänlainen hajonnutta hyvinvointivaltiota korvaava tukimuoto, jossa kunta voi hyvällä omallatunnolla periä myöhemmin tukirahat vähävaraiselta takaisin. Jos sosiaalinen laina jää kevyistä maksuehdoista huolimatta maksamatta, seuraukset ovat yhtä vakavat kuin muidenkin velkojen tapauksessa.
Lähteet: http://yksisarvisenlainapalvelu.com/kayttoluotto/ ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulutusluotto